perjantai 22. marraskuuta 2013

Kpl 17 Hyvinvointi ja turvallisuus töissä

Työnteko edellyttää riittävää terveyttä. Voimavaroina ovat:

  • Ammattitaito
  • Arvot
  • Asenteet
  • Motivaatio
Ihminen tarvitsee fyysistä ja psyykkistä kuormitusta pysyäkseen terveenä. Sopivat työn vaatimukset edistävät terveyttä ja hyvinvointia.
Työturvallisuus on hyvin tärkeää. Suomalaisille työntekijöille tapahtuu vuosittain 140 000 työtapaturmaa.
Lakisääteisiä keinoja taata työturvallisuutta ovat:
  • Työnopastus
  • Työsuojelu
  • Työterveyshoito
Omaa pohdintaa

Nuoren työ on periaatteessa koulu, joten samat asiat pätee myös oppilasiin, mjos koulu ei ole psyykkisesti tarpeeksi haastava saattaa tylsistyä ja sillä myös saattaa olla vaikutuksia terveyteen.Mutta jos taas stressaa liikaa se saattaa vaikuttaa terveyteen paljon negatiivisemmin.

Kpl 16 Tapaturmat

Suomessa sattuu n. miljoona vammaan johtavaa tapaturmaa vuodessa.
Tapaturmat voidaan luokitella vakavuuden mukaan:

  • ensiapua tai kotihoitoa vaativat  
  • sairaalahoitoon johtaneet 
  • kuolemaan johataneet 
Toisen luokittelun mukaan työ-,liikenne- sekä koti ja vapaa-ajan tapaturmiin.

Yli 700 000 suomalaista joutuu koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin vuosittain ja määrä kasvaa. Siitä tulee jopa 4 miljardin vuosittaiset kustannukset. Noin puolet koti-ja vapaa-ajan tapaturmista sattuu liikunnan yhteydessä. Liikuntatapaturmat eivät ole yleensä tapaturmista kaikkein vakavimpia.
Kaatumiset ovat ikääntyvien, etenkin naisten, yleisempiä tapaturmia.
Erilaisiin myrkytyksiin kuolee vuosittain n. 1000 suomalaista. Alkoholimyrkytykset kaksi kolmasosaa kaikista myrkytyksistä.
Tulipalot aiheuttavat paljon aineellisia menetyksiä, mutta myös palovammoja ja häkämyrkytyksiä. Tulipaloissa kuolee vuosittain n. 100 ihmistä.
Liikenteessä kuolee vuosittain n. 350 ihmistä ja yli 8000 loukkaantuu. Liikenneonnettomuudet ovat lasten ja nuorten tapaturmakuolemien yleisin syy.

Omaa pohdintaa

Minulle on sattunut monia tapaturmia, varsinkin lapsena. Yhden kerran muistan kun leikkasin veitsellä vahingossa sormeen, siihen tuli tikit ja sitten kolmen viikon päästä uudelleen mutta viereiseen sormeen. Huomaa että en ollut lapsena mikään varovaisin.
Monia ihmisiä kuolee ja haavoittuu tapaturmissa, jotka voitaisiin välttää tai niiden seurauksia voitaisiin ehkäistä käytttämällä esim. kypärää tai noudattamalla yleisiä sääntöjä.

Kpl 15 Ympäristö ja terveys

Ympäristö vaikuttaa terveyteen. Vaikutukset voivat olla negatiivisia tai positiivisia, suoria tai epäsuoria.
Suorilla ympäristötekijöillä tarkoitetaan mm. epähygieenisiä oloja, saasteita, melua, säteilyn vaikutuksia lähinnä ihmisen fyysiseen terveyteen.
Epäsuyorat ympäristötekijät vaikuttavat etenkin ihmisen psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen.


Omaa pohdintaa

Ympäristö on hyvin tärkeä osa terveyttä ja Suomessa siitä pidetään ihan hyvää huolta, mutta suurkaupungeissa se saattaa olla vaikeaa. Kun minä kävin Lontoossa huomasin että siellä oli paljon saasteisempaa kuin Suomessa. Ilma ei ollut ollenkaan raikasta verrattuna tänne. Ihmettelen että miten ihmiset pystyvät asumaan siellä pitkiä aikoja, kai siihen tottuu.
Ympäristö on ollut hyvin ajankohtainen asia. Sen suojelemista erityisesti sademetsien pitäisi lisätä. nimittäin muuten lopulta maapallo tulee asumakelvottomaksi.

perjantai 15. marraskuuta 2013

Kpl 14 Uni ja lepo

Ihmisen "biologinen kello"
Uni on eräs keskeisimmistä asioista ihmisen hyvinvointiin vaikuttavista asioista. Ihminen nukkuukin n. yksi kolmasosaa elämästään. Aivojen sähköisteä toimintaa, silmien liikettä ja lihasjännitystä tutkimalla on todettu, että uni voidaan jakaa perusuneen ja vilkeuneen.

Vilkeuni:

  • Lyhenne REM (Rapid Eye Movements)
  • REM-unessa nukkujan silmät liikkuvat luomien alla nopesti
  • Aivot työstävät erilaisten taitojen, esim. liikesarjojen, muistiin painamista
  • Erityisen tärkeä mielenterveydelle
  • Päivän kokemukset tunnemuistiin
  • Säätelee mielialaa
  • Näkee unia
Perusuni:
  • Lyhenne NREM (Non Rapid Eye Movements)
  • Kevyt uni
    • Toimintakyky alkaa palautua
  • Syvä uni
    • Aivot latautuvat ja elimistö toipuu päivän rasituksesta
    • Paikataan elimistön vauriokohtia ja rakentaaa ussia kudoksia
    • Opitut tiedot siirretään pitkäkestoiseen muistiin
Tärkeimmät unta säätelevät tekijät ovat elimistön vuorokausi- eli sirkadiaaniset rytmit sekä heräämisestä kulunut aika eli homeosteettinen tekijä.
Sirkadiaaninen säätely:
  • Valo tärkein tahdistaja
    • Melatoniin eli pimeähormoni
Homestaattinen säätely:
  • Unen paine
  • N. 16 tunnin valvomisen jälkeen
Valaistusolosuhteiden häiriintyminen häiritsee luontaista univalverytmiä:
  • Pimeä talvi lisää melatoniini eritystä
  • Kaamosmasennus
  • Vuorotyö
  • Jet lag
Biologisesti kehomme ei ole sopeutunut kovinkaan hyvin univalverytmissä tapahtuviin muutoksiin.
Unen tarve on yksilöllistä.
Univajeen haittoja:
  • Unen puute heikentää opiskelu- ja työkykyä
  • Heijastaa mielialaan
  • Lisää riskiä sairastua tarttuviin tauteihin
  • Lisää sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen riskiä
  • Ylipaino
  • Lisää liikenneonnettomuuksien sekä työ- ja kotitapaturmien riskiä
Unettomuuden syitä:
  • Asennoituminen
  • Elämäntilanne/personallisuus
  • Elintavat
  • Nukkumisympäristö
  • Sairaudet
  • Hormoonalliset muutokset
Omaa pohdintaa

Ihmiset nukkuvat yhä vähemmän mm. internetin takia. Ihmiset ottavat unesta pois kun heillä on jotain ylimääräistä tekemistä, mutta oikeasti aika pitäisi ottaa peleistä, internetin käytöstä ja tv:n katselusta. Ihmisen pitäisi nukkua 7-9 tuntia päivässä. Nukkumine on hyvin tärkeää myös opiskelun kannalta, koska syvän unen aikana opitut asiat siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin ja siinä myös mieli virkistyy.

Kpl 13 Liikunta

Kun ihminen vain makaa rauhallisesti, ei enregiaa kulu kuin välttämättömiin elintoimintoihin. Tätä energian kulutusta kutsutaan lepoaineenvaihdunnaksi. Kaikki liike on fyysista aktiivisuutta, joka kasvattaa energiantarvetta lepotilaan verrattuna.Elimistön energiankulutus on sitä suurempi, mitä enemmän lihas joutuu tekemään töitä.
Kunto kuvaa suoriutumista fyysisistä rasituksesta. Kunto on liikunnan avulla hankittu ominaisuus, mutta myös perimä vaikuttaa siihen. Usein kunnolla tarkoitetaan kestävyyttä, mutta kunto voi liittyä myös voimaan, nopeuteen, tasapainoon tai notkeuteen.
Säännöllinen harjoittelu tehostaa kehon hapensaantia:

  • Keuhkot vahvistuvat ja hapenottokyky paranee.
  • Voimakas sydän pumppaa yhdellä supistumisella paljon verta liikkeelle.
  • Lihasten ympärille kasvaa uusia hiussuonia, jolloin lihasten hapensaanti tehostuu.
  • Lihassoluissa energiaa tuottavien mitokondrioiden määrä kasvaa ja näin hapen käyttö energian tuotantoon tehostuu.
Liikunnan terveysvaikutukset ovat sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia. Pitkäaikaisiin terveysvaikutuksiin vaaditaan jatkuvuutta eli liikuntaa on harrastettava säännöllisesti läpi elämän.
Lapsena ja nuorena harjoitetulla liikunnalla on merkitystä:
  • Liikkuva nuori on yleensä terveempi kuin vähän liikkuvat kaverinsa, hän jaksaa opiskella myös enemmän.
  • Jos lapsuudessa ja nuoruudessa ei liiku, luut kehittyvät huonosti ja paino saattaa nousta liikaa. Näitä asioita on vaikea korjata aikuisena, vaikka kuinka aloittaisi liikunnan
  • Alakoulussa opitaan liikunnan perustaitoja ja pian tämän jälkeen monien liikuntalajien taidot. Monipuoliset taidot antavat aikuiselle paremmat mahdollisuudet harrastaa erilaisia liikuntamuotoja.
  • Jos lapsena ja nuorena on liikkunut ja pitänyt siitä, tästä jää myönteinen muisto. Tämä helpottaa liikunnan kokeilua, aloittamista ja harrastamista vielä aikuisenakin.
  • Moni saa ystäviä liikunnan kautta eli liikunta vaikuttaa sosiaaliseen terveyteen.
Säännöllisellä liikunnalla voidaan ehkäistä samoja sairauksia kuin järkevällä syömiselläkin.

Omaa pohdintaa

Ihmiset eivät nykyään liiku niin paljon kuin ennen, koska tarve on vähentynyt teknologian kehityksen myötä. Monet ihmiset sanovat että on vaikea alkaa liikkumaan ja se on liian raskasta, totta se onkin liikunnan aloittaminen on raskasta mutta jo muutaman viikon jälkeen olo paranee ja jaksaa lähteä paremmin vaikka lenkille. Itsekin aloin n. puolivuotta sitten lenkkeilemään lähes joka päivä (harkka päivinä en ja ainakin yksi lepopaäivä). Alku oli vaikein mutta kohta se alkoi tuntua mukavalta ja lopulta siihen tottui kokonaan ja nyt se menee jo ihan rutiinina.

perjantai 8. marraskuuta 2013

Kpl 12 Ravitsemus

Ruoka ja sen sisältämät ravintoaineet vaikuttavat ensisijaisesti fyysiseen terveyteen. Sen lisäksi ruoka auttaa myöps stressinhallintaan, se tuo iloa ja elämyksiä ja sen kautta voidaan luoda ja ylläpitää ystävyyssuhteita.

Ruoka--->ruoka-aineet--->ravintoaineet--->ravitsemustila.

Ravintoaineet jaetaan energiaa tuottaviin ja suojaravintoaineisiin.


  • Energiaravintoaineet:
    • Rasvat
      • Tyydytteneet
      • Tyydyttämättömät
      • Transrasvat
    • Hiilihydraatit
      • Sokeri
      • Kuitu
    • Proteiinit eli valkuaisaineet, jotka samalla myös tärkeitä suojaravintoaineita
      • Kasviproteiinit
      • Eläinproteiinit
  • Suojaravintoaineet:
    • Vitamiinit
      • Rasvaliukoiset vitamiinit:
        • A-vitamiini
        • D-vitamiini
        • E-vitamiini
        • K-vitamiini
      • Vesiliukoiset vitamiinit:
        • B-vitamiinit
        • C-vitamiini
    • Tärkeimmät kivennäisaineet:
      • Makrokivennäisaineet
        • Kalsium
        • Kalium
        • Magnesium
        • Natrium
      • Hivenaineet
        • Rauta
        • Sinkki
        • Kupari
        • Seleeni
Omaa pohdintaa
Ihmisten ravitsemus on hyvin tärkeä osa elämää. Ihmiset saattaa alkaa laihduttamaan poistamalla ruokaa ruokavaliostaa liikkumisen sijaan, mikä ei ole aina pahaksi jos ruokavalio on huono, mutta jos se on jo valmiiksi hyvä niin siitä voi tulla paljon haittaa. Ruokasuosituksia kannattaa noudattaa ainakin jossain määrin.

Kpl 11 Seksuaalisuus

Seksuaalisuus on yksilöllinen ominaisuus. Se on osa ihmisen kasvamis prosessia, joka kestää koko elämän läpi.Voidaan jaoitella fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen, mutta todellisuudessa näin selkeitä rajoja ei ole. Seksuaalista kehittymistä tapahtuu kehon, tunteiden ja järjen tasolla.
Seksuaalisuuden ulottuvuudet Greenbergin mukaan

Seksuaalisuus on tärkeä osa terveyttä. Tasapainoinen ja terve seksuaalisuus vaikuttaa keskeisesti elämänlaatuun ja mielenterveyteen.
Seksuaalisesti terve aikuinen:

  • Sinut itsensä kanssa
  • Terveet ihmissuhteet
  • Kantaa vastuun
  • Omaa tietoja
Kaikki ovat seksuaalisesti yhdenvertaisia ihmisoikeuden nojalla.
Sukupuolivähemmistöt:
  • Heteronormatiivinen ajattelutapa
  • Transvestiitti
  • Transsukupuolinen
  • Transgender
  • Intersukupuolinen
Seksi= seksuaalisuuden ilmentämistä toiminnan, tekojen, ajatusten ja tunteiden välityksellä.

Raskautta voidaan ehkäistä monilla menetelmillä:
  1. Estemenetelmät
  2. Yhdistelmäehkäisyvalmisteet
  3. Keltarauhashormonivalmisteet
  4. Muut menetelmät
Omaa pohdintaa

Nyt maailmalla on ajankohtaisena aiheena homoseksuaalien oikeudet esim. avioliittoon. Ihmisten pitäisi katsoa sukupuolen taakse, koska ihmistä ei määrää se millainen ruumis on vaan mitä sen sisällä on. Se että homoseksuaalit menisivät naimisiin ei vaikuttaisi muiden elämään sen enempää kuin heterojenkaan häät. Hyväksyvyys ja avoinmielisyys on lisääntynyt maailmalla viime vuosikymmenien kuluessa ja se vvieläkin ksavaa. Muutamien vuosikymmenten päästä voi olla että ihmisiä ei enää tuomita sekusaalisuutensa, sukupulensa tai rodun taikia useimmissa maissa ollenkaan.